Nordic Umami Soyless Umami Sauce

Nordic Umami Soyless Umami Sauce on soijaton, umamin makuinen ja kasvispohjainen mauste kastike.

Tuotetta voidaan käyttää ruuanlaitossa perinteisen soijakastikkeen tavoin. Suositeltu käyttömäärä resepteissä 2-7% riippuen käyttötavasta sekä raaka-aineiden suolapitoisuudesta.

Raaka-aineet: vesi, härkäpapu, ohra, kaura, vehnä, humala, suola.

Ingredienser: vatten, bondböna, korn, havre, vete, humle, salt.

Ravintosisältö/100g: Energia/Energi 75kj/18kcal, Rasva/Fett 0g, Hiilihydraatit/Kolhydrat 1,7g, joista sokereita alle 0,5g, Proteiini/Protein 2,8g, Suola/Salt 15g.

Gluteeniton

Gluten fri

Säilytys: Säilyy huonelämpötilassa avaamattomana, avattuna säilytetään jääkaapissa.

Miksi ”soijaton”?

On useita syitä, miksi jotkut ihmiset saattavat päättää välttää soijaa, mukaan lukien:

– Allergiat:  Soija on yksi yleisimmistä allergeeneista, erityisesti lapsilla.

-Hormonaaliset vaikutukset: Soija sisältää fytoestrogeeneja, jotka voivat jäljitellä estrogeeniä kehossa. Tämä voi vaikuttaa hormonitasoihin, mikä on erityisen huolestuttavaa hormoniriippuvaisten sairauksien kanssa.
-Kilpirauhasen toiminta: Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että soija voi häiritä kilpirauhasen toimintaa, erityisesti henkilöillä, joilla on olemassa olevia kilpirauhasongelmia tai jodin puutetta.
– Ruoansulatusongelmat: Soija voi olla vaikea sulattaa joillekin ihmisille, mikä johtaa turvotukseen, kaasuun ja muihin ruoansulatusongelmiin.
– Geenimuunnellut organismit (GMO): Merkittävä osa soijasadoista on geenimuunneltuja, mikä huolestuttaa joitakin kuluttajia mahdollisten terveys- ja ympäristövaikutusten vuoksi.
– Antiravinteet: Soija sisältää yhdisteitä, kuten fytaatteja ja lektiinejä, jotka voivat häiritä mineraalien ja proteiinien imeytymistä.
– Käsittely ja lisäaineet: Monet soijatuotteet ovat erittäin jalostettuja ja saattavat sisältää lisäaineita, säilöntäaineita ja muita ainesosia, joita jotkut ihmiset haluavat välttää.

Soijantuotannolla on merkittäviä ympäristövaikutuksia, joihin kuuluvat metsäkato, biodiversiteetin väheneminen, kasvihuonekaasupäästöt ja vedenkäyttö. Tässä on joitakin keskeisiä seikkoja:

– Metsäkato: Suuri osa soijan viljelystä tapahtuu trooppisilla alueilla, erityisesti Brasilian Amazonin sademetsässä. Soijaviljelmien tieltä raivataan laajoja metsäalueita, mikä johtaa metsäkatoon. Tämä ei ainoastaan tuhoa villieläinten elinympäristöjä, vaan myös edistää ilmastonmuutosta vapauttamalla varastoitunutta hiilidioksidia ilmakehään.

– Biodiversiteetin väheneminen: Soijaviljelmien laajentuminen johtaa elinympäristöjen menetykseen, mikä uhkaa lukuisten kasvi- ja eläinlajien selviytymistä. Soijaviljelyn monokulttuuriluonne pahentaa tätä ongelmaa, koska se vähentää kasvien ja niihin liittyvien ekosysteemien monimuotoisuutta.

– Kasvihuonekaasupäästöt: Soijantuotannon aiheuttama metsäkato vapauttaa merkittäviä määriä hiilidioksidia, joka on kasvihuonekaasu. Lisäksi lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttö soijaviljelyssä tuottaa dityppioksidia, joka on toinen voimakas kasvihuonekaasu.

– Vedenkäyttö: Soijaviljely vaatii huomattavia vesivaroja. Alueilla, joilla vesi on jo valmiiksi niukkaa, tämä voi johtaa vesipulaan, mikä vaikuttaa paikallisiin yhteisöihin ja ekosysteemeihin.

– Maaperän köyhtyminen: Intensiivinen soijaviljely voi johtaa maaperän köyhtymiseen esimerkiksi kemiallisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden liiallisen käytön seurauksena, mikä voi vähentää maaperän hedelmällisyyttä ja aiheuttaa eroosiota.

– Vaikutus alkuperäiskansoihin: Soijan viljelyn laajeneminen tunkeutuu usein alkuperäiskansojen maille, mikä johtaa syrjäyttämiseen ja perinteisten elinkeinojen menettämiseen.

Vaikka soija voi olla terveellinen osa monia ruokavalioita, nämä tekijät johtavat siihen, että jotkut ihmiset vähentävät tai poistavat sen ruokavaliostaan.